MAANANATAI 5.8.

MA 5.8. klo 13

Lahden torin tapahtumalava, Vapaudenkatu 7, Lahti

URKUVIIKON AVAJAISET 2024

Yhteislaulutilaisuus “Usko-Toivo-Rakkaus”

3. Urkupillin heiton MM-kisat

Heli Jokivuori, juonto ja esilaulu

ROYAL BRASS:
Pertti Nieminen
Kai Kovanen
Jorma Nieminen
Eero Seesvaara
Raimo Manninen

Vapaa pääsy

MA 5.8. klo 19

Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti

La Vie, l'Amour, la Mort

– lauluja elämästä, rakkaudesta ja kuolemasta

Jorma Uotinen, laulu

Miikka Kallio, urut

Petri Ikkelä, bandoneon / harmonikka / sovitukset

Helena Plathán, sello

Ilkka Joronen, piano

 

OHJELMA

Ohjelma tarkentuu lähiaikoina.

Liput 35€ *

* + tilausmaksut (alk. 1,50 € / tilaus www.lippu.fi) ja tuntia ennen ovelta.

Jorma Uotinen on kaikkien suomalaisten tuntema taiteilija – tanssija, laulaja, koreografi. Vuonna 2012 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.  Uotinen on toiminut taiteellisena johtajana Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmässä vv. 1987–1990, Suomen Kansallisbaletissa vv. 1992–2001 ja Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleilla vuodesta 2002 vuoteen 2019. 

Tanssijana ja koreografina Uotinen on toiminut niin Suomessa kuin ulkomaillakin useissa eri tanssiryhmissä mm Pariisin Oopperassa, Milanon La Scalassa, Tanskan kuninkaallisessa baletissa. Hän on saanut urallaan monia suomalaisia ja kansainvälisiä palkintoja sekä kunniamainintoja.

Uotinen toimii tuomarina suositussa TV-ohjelmassa Tanssii tähtien kanssa.

Kuva: Mika Toivanen

Helena Plathán valmistui musiikin maisteriksi (Sibelius-Akatemia, Helsinki, 1997), pääaineena sello. Hän on toiminut musiikkialan freelancerina ja yrittäjänä 1990-luvulta lähtien.

 

Plathán on esiintynyt lukuisissa TV-ohjelmissa, konserttikiertueilla, yksittäisissä konserteissa sekä yritystilaisuuksissa lähes 20 eri maassa, kotimaan lisäksi. Helena Plathán esiintynyt ja esiintyy mm. Suomen tähtiartistien kanssa, niin klassisella sekä viihteellisemmälläkin puolella. Hän tiivistä yhteistyötä mm. Jorma Uotisen, Jyrki Anttilan, Maria Lundin, Pentti Hietasen, Seeli Toivion, Noora Karman, Marzi Nymanin, Tarja Turusen, Katri Helenan, Jaakko Ryhäsen, Johanna Rusanen- Kartanon, Marion Melnikin, Angelika Klasin sekä Dannyn kanssa. Helena Plathánin yhteistyökumppaneihin kuuluu myös mm. Vantaan Viihdeorkesteri, sekä lukuisat iskelmä- ja tangolaulajat.


Helena Plathán on myös työskennellyt useissa sinfoniaorkestereissa
kotimaassa; esimerkiksi Helsingin Kaupunginorkesterissa, vuosina 1996–2004, sekä Oulun, Tampereen, Vaasan ja Lahden sinfoniaorksterissa. Lisäksi hän on opettanut noin monissa eri kotimaan johtavissa musiikkioppilaitoksessa sellon tuntiopettajana: Esimerkiksi Lahden konservatoriossa, Heinolan musiikkikoulussa, Porvoon musiikkikoulussa, Kallion musiikkikoulussa (Helsinki), Keski- Helsingin musiikkiopistossa, Riihimäen musiikkiopistossa ja Eiran musiikkikoulussa (Helsinki). Viimeksimainitussa Plathán opettanut sellon ainoana tuntiopettajana viimeiset 20 vuotta.

 

Opetus- ja orkesteritoiminnan ohessa Helena Plathán esiintyy vuodessa noin 120 konsertissa kirkoissa, konserttisaleissa, niin yksityistilaisuuksissa kuin yritystilaisuuksissakin, sekä isoilla musiikkifestivaaleilla.

 

Plathán on levyttänyt sekä ollut mukana monissa klassisen musiikin sekä myös viihdemusiikin levytysproduktioissa, joista mainittakoon mm. pianotaiteilija Folke Gräsbeckin, viulutaiteilija Manfred Gräsbeckin, sellotaiteilija ja mezzosopraano Seeli Toivion, sekä viihdetaiteilijoiden Jorma Uotisen, Jari Sillanpään, Katri Helenan levytykset; orkesterilevytyksissä Plathán on ollut mukana mm. Helsingin Kaupunginorkesterin ja Vantaan Viihdeorkesterin produktioissa.

 

Helena Plathán on perustanut lukuisia kamarimusiikkiyhtyeitä, esimerkiksi Play, Girls -pianotrion, joka on esiintynyt kotimaan lisäksi mm. kaikissa muissa Pohjoismaissa, sekä Allegros- jousikvartetin, joka on esiintynyt kotimaan lisäksi mm. Thaimaassa ja Ranskassa. Plathán on ollut mukana mm. Norwich-teatterissa muusikkona vuonna 1996, ja he tekivät konserttikiertueita mm. kotimaassa ja Englannissa. Helena Plathán soittaa sellon lisäksi myös sähköselloa; esimeriksi perustamassani Absolute Girls -yhtyeessä hän esiintyy sellotaiteilija Seeli Toivion kanssa sähköselloin – he ovat tehneet konserttikiertueita mm. Suomen Lappiin monena vuotena sekä myös muualla kotimaassa.

 

Taiteilija Jorma Uotisen kanssa Plathán on tehnyt 20 vuoden aikana satoja konsertteja kymmenessä eri maassa. Helena Plathán lisäksi tehnyt noin 25 vuoden aikana lukuisia konsertteja ja konserttikiertueita Lilja Productionsin tuotannoissa. Helena Plathánia ovat tukeneet mm. Muusikkojen liitto, Musiikin Edistämissäätiö sekä Taike.

Miikka Kallio on lahtelainen jazzpianisti  ja -urkuri. Erityisesti hänet tunnetaan Miikka Kallio Band -yhtyeensä nokkamiehenä. Hän on myös suosittu säveltäjä etenkin Venäjällä. Hänen teoksiaan ovat esittäneet  mm. Pietarin filharmonian, Mariinski-teatterin ja Pietarin konservatorion soittajat vuosittain jo vuodesta 2005.

Petri Ikkelä (s. 1965) on yksi Suomen harmonikkamusiikin merkittävimpiä, merkillisimpiä, ja kenties mielenkiintoisin artisti ja ainoa suomalainen muusikko, joka soittaa niin 1-, 2-, 3-, ja 5-rivistä sekä melodiabassoharmonikkaa kuin concertinaa, symphoniumia, accordinaa ja bandoneonia.


Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa sekä solistisella että kansanmusiikkilinjalla, jolta valmistui musiikin maisteriksi vuonna 1998. Petri Ikkelä on voittanut valtakunnallisen harmonikkakilpailun alle 16 vuotiaiden sarjassa (jaettu 1. sija) Nuorten Taidetapahtumassa vuonna 1981 sekä 1- ja 2-rivisten harmonikkojen Suomen pelimannimestaruuden yleisessä sarjassa vuonna 1984. 


Petri toimii nykyisin freelancer-muusikkona, musiikin opettajana, sovittajana, säveltäjänä sekä kapellimestarina erilaisissa kokoonpanoissa viihteen, klassisen ja kansanmusiikin alueella. Petri Ikkelän pioneerityö argentiinalaisen tangon ja siitä vaikutteita ottaneen uuden suomalaisen tangon parissa on ollut erityisen merkittävää. Niinpä hän onkin tuonut suomalaiseen musiikkiin uusia kansainvälisiä sävyjä, ja yhdistyneenä perinteeseen luonut mielenkiintoisia ulottuvaisuuksia nautittavaksi kaikille musiikin parissa viihtyville, joita hän on eri kokoonpanojen jäsenenä ja / tai solistina viihdyttänyt Suomen ulkopuolellakin mm. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Kroatiassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Itävallassa, Italiassa, Unkarissa, Egyptissä, Malesiassa, Pohjois-Koreassa ja USAssa.

Ilkka Joronen on helsinkiläinen all-around pianisti. Hän valmistui paitsi Sibelius-Akatemian klassisen musiikin solistiselta osastolta myöhemmin myös Metropolian popjazz osastolta. Ilkka soittaa konsertteja ja keikkoja lähes kaikissa tyylilajeissa (mm. klassinen, jazz, big band, teatteri, argentiinalainen tango, rock, pop). Hän toimii mm. Lohjan kaupunginorkesterin avustajana sekä DDT:n pianistina ja opettaa pianonsoittoa ja popjazz pianoa Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa.

TIISTAI 6.8.

TI 6.8. klo 19

Mukkulan kirkko, Kilpiäistentie 1, Lahti

Cantus Alaudae -renessanssiyhtye

Debra Gomez-Tapio, johtaa 
Ilpo Laspas
, urut

Kaisa Kelloniemi, sopraano
Sanna Kola, mezzosopraano
Elina Aho-Kuusama, kontra-altto
Mats Lillhannus, tenori
Lauri Solin, baritoni
Pekka Alonen, basso

 

OHJELMA

Tomàs Luis de Victoria Officium Defunctorum 1605

Lectio II: Taedet animam meam

Anónimo (S. XVI) Obra de sexto tono

Introitus: Requiem Aeternam


Antonio de Cabezón (1510–1566) Pange lingua

Kyrie

Joseph Ximénez (1601–1672) Medio registro de sexto tono de bajo

Gradual


Francisco Correa de Arauxo (1584–1654) Tiento LIII de medio registro de dos

tiples de segundo tono

Offertorium
Sanctus
Agnus Dei

Pablo Bruna (1611–1679) Tiento de 1er tono de mano derecha

Communio

Motet: Versa est in luctum

Pablo Bruna (1611–1679) Tiento de falsas de 6° tono

Absolutio: Libera me

 

 

Liput 20€ *

* + tilausmaksut (alk. 1,50 € / tilaus www.lippu.fi) ja tuntia ennen ovelta.

Vokaaliyhtye Cantus Alaudaen ominta repertuaaria on renessanssin ja varhaisen barokin vokaalimusiikki. Yhtye esiintyy kulloisenkin ohjelmiston tarpeen mukaan 5-12 ammattilaulajan kokoonpanolla. Mukana on vanhan musiikin laulajia Tampereen, Turun ja Helsingin seuduilta. Yhtyeen ohjelmien taiteellisesta suunnittelusta ja johdosta vastaa vanhan musiikin spesialisti Debra Gomez-Tapio.

 

Laulaja-harpisti-kuoronjohtaja Debra Gomez-Tapio on yhdysvaltalaissyntyinen vanhan musiikin spesialisti, joka rikastaa suomalaista musiikkielämää omaleimaisilla yhtyeillään, kuoroillaan ja laajalla repertuaarin tuntemuksellaan. Hänen tavaramerkkinsä ovat huolella suunnitellut, teemoitetut konserttikokonaisuudet.

 

Sopraano Kaisa Kelloniemi on koulutukseltaan sekä laulun- että kieltenopettaja. Hän vetää suosittua yksityistä laulukoulua Tampereen keskustassa ja toteuttaa vanhan musiikin rakkauttaan Lumous- ja Passion Ensemble -lauluyhtyeissä. Hän on myös lukuisten oratorioesitysten solisti Tampereen Oopperan kuoron luottosopraano.


Mezzosopraano
Sanna Kola on turkulainen laulunopettaja ja kuoronjohtaja, joka tuntee aina tulevansa kotiin päästessään vanhan musiikin pariin. Hän laulaa keskiaikaista musiikkia Cavalier-yhtyeessä ja on renessanssiluuttulauluihin erikoistuneen Ophelia-duon toinen puolisko. Hän on myös Turun vanhan musiikin seuran perustajajäseniä.

 

Kontra-altto Elina Aho-Kuusama on vanhalle musiikille sydämensä menettänyt laulava organisaattori, jonka harvinaista kontra-alttoääntä voi kuulla Vokaaliyhtye Lumouksen ja Vokaaliyhtye Cantus Alaudaen konserteissa ja erilaisten kirkkomusiikkiprojektien solistiensembleissa.

 

Mats Lillhannus on turkulainen tenori joka hurahti vanhaan musiikkiin jo lukioikäisenä ja on siitä lähtien ahkerasti esittänyt musiikkia keskiajasta barokkiin. Ehkä lähimpänä sydäntä on renessanssiajan moniääninen vokaalimusiikki ja viime vuosina erityisesti italialainen madrigaalitaide.

 

Baritoni Lauri Solin on laulava puutarhuri, joka esiintyy sekä solistina, yhtyelaulajana että ammatti- kuorolaulajana. Vanhan musiikin yhtyeissä hän soittaa myös erilaisia luuttuja.

Pekka Alonen on raumalaistaustainen basso, joka on viime vuosina työskennellyt niin oopperan kuin myös vanhan musiikin parissa – voimallisimmin sydän sykkii barokin ajan vokaalimusiikille. Hän tekee toistuvasti harharetkiä myös kevyen musiikin maailmaan.

Kosketinsoitinvelho Ilpo Laspas hallitsee niin urut, cembalon ja pianon kuin harvinaisemmatkin kosketinsoittimet, kuten Omniwerkin. Hän viihtyy sekä solistina että yhtyemuusikkona ja onkin kysytty esiintyjä koti- ja ulkomaisilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa.

KESKIVIIKKO 7.8.

KE 7.8. klo 14

Lahden Historiallinen museo, Kartanonkatu 1, Lahti

Oskar Merikanto 100 v -liedkonsertti

Jussi Merikanto, bassobaritoni

Asta Onnila, piano

 

OHJELMA

Oskar Merikanto, urkuri, pianisti, säveltäjä ja kapellimestari, syntyi 1868 Helsingissä ja kuoli 1924 Oitissa, ollen on yksi rakastetuimmista suomalaissäveltäjistä. Merikanto tunnetaan erityisesti yksinlauluistaan ja pianoteoksistaan. Tässä konsertissa kuullaan juuri noita tutuimpia ja rakkaimpia lauluja ja pianoteoksia: Itkevä huilu, Kullanmurunen, Anniina, Kesäillan valssi! Samalla on mahdollisuus tutustua Historiallisen museon näyttelyyn.

Liput 20€ *

* + tilausmaksut (alk. 1,50 € / tilaus www.lippu.fi) ja tuntia ennen ovelta.

Asta Onnila aloitti piano-opintonsa vuonna 1989 Lappeenrannan musiikkiopistossa. Ammattiopintoja hän on suorittanut Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa (nyk. Metropolia), josta valmistui pianonsoitonopettajaksi jouluna 2005, sekä Sibelius-Akatemiassa esittävän säveltaiteen koulutusohjelmassa pianomusiikin osastolla vuosina 2005-2011 valmistuen musiikin maisteriksi erinomaisin arvosanoin.

Jo ammattiopintojensa alusta asti Onnila keskittyi solististen opintojen lisäksi liedmusiikkiin muun muassa Ilmo Rannan ja Heikki Pellisen johdolla. Liedin parissa hän on saavuttanut myös kilpailumenestystä voittamalla Pentti Koskimies -liedkilpailun kansallisen sarjan vuonna 2003 sopraano Ilona Jokisen kanssa, ja marraskuussa 2004 he saivat toisen palkinnon Erkki Melartin -kamarimusiikkikilpailun liedsarjassa.

Vuosina 2008-2017 Onnila toimi Savonlinnan Oopperajuhlien Oopperapäivänavauksissa solistivieraiden pianistina. Nykyään hän työskentelee Lahden musiikkiopistossa pianonsoitonopettajana ja säestäjänä. Hän on tehnyt yhteistyötä ja konsertoinut useiden eri laulajien kanssa.

Kuva: Ville Paul Paasimaa

Oopperalaulaja ja luova johtaja Jussi Merikanto on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta. Esiintyvän taiteilijan uransa Merikanto aloitti Cantores Minores -poikakuorossa, minkä jälkeen hän opiskeli klassista yksinlaulua Kuopion konservatoriossa ennen siirtymistään Sibelius-Akatemiaan. Suomen Kansallisoopperassa Jussi Merikanto teki debyyttinsä keväällä2009 Mozartin Taikahuilun Papagenona.

Vuosina 2013–2016 Merikanto kuului Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan baritonisolistina ja vuosina 2019–2021 oopperalaulajana. Debyyttinsä Savonlinnan oopperajuhlilla Merikanto teki vuonna 1992 Mozartin Taikahuilussa yhtenä kolmesta pojasta, minkä jälkeen hän on vieraillut Savonlinnassa useina vuosina eri oopperoissa. Oopperarooliensa lisäksi Merikanto on esiintynyt lukuisissa kirkollisissa teoksissa, mm. Bachin Johannes-passion bassosolistina Peter Schreierin johdolla sekä lied-resitaaleissa Suomessaja ulkomailla.

Laulukilpailu menestystä Merikanto on saavuttanut Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukilpailussa, missä hän sai toisen palkinnon vuonna 2009. Vuonna 2006 hänet palkittiin Timo Mustakallio -laulukilpailuissa Eero Rantalan rahaston stipendillä.

Jussi Merikanto toimii tällä hetkellä Urkuyö ja Aaria -festivaalin toiminnanjohtajana sekä Joroisten Musiikkipäivien ja Nurmeksen Joulumusiikin taiteellisena johtajana. Jussi Merikanto on opiskellut syksystä 2019 lähtien Sibelius-Akatemian Arts Management -koulutusohjelmassa.

 

Kuva: Merja Yeung

TORSTAI 8.8.

TO 8.8. klo 19

Sibeliustalo

Urkuja ja sirkushuveja

Michał Szostak, urut

Atte Kilpinen, balettitanssija

Sirkusartistit:

Milja Jaskari
Lukas Peurala
Ada Sainio
Salla Santanen
Mika Seppälä

 

OHJELMA


Urkuviikon entisen johtajan, urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen muistosanat lausuu Urkuviikon johtaja Pauli Pietiläinen

Prelude, Fuge and Ciaccona in C Major, BuxWV 137
Dietrich Buxtehude (1637-1707)
PLUS Unicycle / Lukas Peurala

Italian Concerto: Allegro-Andante-Allegro, improvisation

Passacaglia in C Minor, J.S. Bach (1685-1750), BWV 582
PLUS Pair acrobatics/dance partnering / Salla & Mika

Voluntary in A minor, John Robinson (1682-1762) 

Allegro con brio from 5th Symphony, Ludwig van Beethoven (1770-1827), Op. 67
PLUS Atte ballet

VÄLIAIKA • INTERVAL    

Boléro de concert, Louis-James-Alfred Lefébure-Wély (1813-1869), Op. 166
PLUS Cyr Wheel / Milja Jaskari

Andante « Chœur de Voix humaines », L.J.A. Lefébure-Wély (1817-1869), Op. 122/7
PLUS Handstand / Ada Sainio

Sortie in E flat major, L’Organiste moderne 11/1, L.J.A. Lefébure-Wély (1813-1869)  

Arabesque from 24 Pieces en Style Libre, Louis Vierne (1870-1937), Op. 31 

11 Finnish Symphonic Suite: Prelude-Cantabile-Toccata, improvisation  

Liput 35€ *

* + tilausmaksut (alk. 1,50 € / tilaus www.lippu.fi) ja tuntia ennen ovelta.

Michał Szostak on aloittanut urkujen opiskelun 17-vuotiaana Varsovassa, Puolassa. Hän on valmistunut Varsovan Józef Elsnerin julkisesta musiikkikoulusta Dr. Roman Szlaużysin urkuluokalta ja Prof. Marian Sawan urkuimprovisaatioluokalta. Michał on ollut urkutaiteen opintoihin liittyvässä taiteellisessa harjoittelussa Varsovan Fryderyk Chopin -musiikkiyliopistossa Prof. Andrzej Chorosińskin luokassa sekä urkuimprovisaation opinnoissa Pontificio Istituto Ambrosiano di Musica Sacra -instituutissa Milanossa (Italia) Maestro Davide Palearin luokassa. Hän on osallistunut mestarikursseille urkuteosten eri aiheista ja urkuimprovisaatiosta  sekä liturgisesta musiikista (roomalaiskatolinen ja anglikaaninen).

 

Helmikuussa 2019 Michał Szostak suoritti musiikin tohtorin tutkinnon Instrumentaaliopintojen alalta, Urkutaiteen oppiaineessa, väitöskirjalla ”Urut improvisaation ja esityskäytännön inspiraation lähteenä” Prof. Andrzej Chorosińskin johdolla, jonka hän väitteli Fryderyk Chopin -musiikkiyliopiston Białystokin tiedekunnassa Varsovassa.

 

Michał Szostak on kansainvälinen konserttiurkuri, joka on esittänyt säännöllisesti sooloresitaaleja Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikan maissa sekä Yhdysvalloissa.

 

Hän johtaa kansainvälistä (Nigeria, Puola, Slovakia, Ukraina) didaktista toimintaa urkuimprovisaation ja eri aikakausien urkukirjallisuuden tulkintakäytäntöjen alalla, muun muassa yhteistyössä The Royal School of Church Musicin kanssa. Lisäksi hän osallistuu kansainvälisiin urku- ja kirkkomusiikin akateemisiin konferensseihin (Belgia, Nigeria, Puola). Michałin Urkuartikkeleita julkaistaan säännöllisesti arvostetuissa urkulehdissä: brittiläinen ”The Organ”, kanadalainen ”Organ Canada”, tšekkiläinen ”Varhaník” sekä amerikkalaiset ”The Diapason” ja ”The Vox Humana”.

 

Lisäksi Michał Szostak on ollut The Royal College of Organists -järjestön jäsen vuodesta 2013 lähtien, ja vuodesta 2014 lähtien (ensimmäisenä puolalaisena) olen saanut tämän organisaation sertifikaatin (certRCO). Vuodesta 2017 hän on ollut The American Guild of Organists -järjestön jäsen New Yorkissa ja vuodesta 2018 jäsen The Organ Historical Society -järjestössä, joka sijaitsee Yhdysvalloissa.

 

Vuosina 2002-2011 Michał Szostak oli urkurina Varsovan Lourdesin Neitsyt Marian kirkossa, jonka uruista hän kirjoitti monografian (J.G. Meinert, 1782), ja äänitti CD-levyn (urkuteoksia ja improvisaatioita), joka on ainoa tallenne tämän instrumentin äänestä, jota ei enää ole olemassa. Tuolloin hän oli mukana tekemässä sarjaa lähetyksiä ”Radio Warszawa 106.2” -kanavalla Varsovan-Pragan hiippakunnan uruista.

 

Vuosina 2011-2018 Michał toimi musiikinjohtajana ja pääurkurina Lichen Staryn Neitsyt Marian pyhäkössä, jossa soitti Puolan suurimpia urkuja (Zych, 157, 6M+P), jotka sijaitsevat Lichen Staryn basilikan (Puolan suurin kirkko) sisällä. Vuonna 2017 Michał kirjoitti kirjan ”Lichenin urut suhteessa Puolan, Euroopan ja maailman suurimpiin instrumentteihin” ja äänitin CD-levyn ”Ave Regina Caelorum”, jossa on improvisaatioita Puolan suurimmilla uruilla (Lichenin basilika – ostettavissa eBaysta). Vuonna 2018 Michał äänitti toisen CD-levyn Lichenin basilikan uruilla, jossa hän soittaa ranskalaista urkumusiikkia ja improvisaatiota, ”French Inspirations: 2nd half of the 19th century”.

Atte Kilpinen on suomalainen tanssitaiteilija, koreografi ja Kansallisbaletin 1. solistitanssija. Kilpinen liittyi Suomen kansallisbaletin riveihin valmistuttuaan vuonna 2015, ja on pää- ja solistiroolien ohella toiminut myös koreografin assistenttina. 


Vuosina 2020–2022 Kilpinen tanssi Hampurin baletissa, jossa hänet ylennettiin solistitanssijaksi John Neumeierin toimesta vuonna 2021. Neuemeierin lisäksi Kilpinen on urallaan tanssinut lukuisten tunnettujen ja merkittävien koreografien teoksissa. Esimerkkejä näistä ovat: Carolyn Carlson, Alexander Ekman, Marco Goecke, Kenneth Greve, Marjo Kuusela, Jirí Kylián, Tero Saarinen, Jorma Uotinen. Hän on myös vieraillut erinäisissä ryhmissä ja teattereissa, kuten Susanna Leinonen Companyssä, Pori Dance Companyssä, Jojo – Oulun Tanssin Keskuksessa, Turun Kaupunginteatterissa ja Tero Saarinen Companyssä.

 

Vuonna 2019 Kilpinen sai Outi ja Jan Vapaavuoren säätiön palkinnon. Huhtikuussa 2020 Musiikkitalolla ensi-illan sai Radion Sinfoniaorkesterin säestämänä Kilpisen koreografia, joka tulkitsee säveltäjä Sergei Prokofievin kamarimusiikkiteosta Quintet Op. 39. Sooloteos esitettiin YLE:llä myöhemmin samana vuonna. 


Vuoden 2020 joulukuussa Suomen tasavallan presidenttipari Sauli Niinistö ja Jenni Haukio kutsui Kilpisen esiintymään Finlandia-tulkinnallaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle. 2022 Kilpinen tanssi Tero Saarisen ikonisen HUNT-sooloteoksen. Kilpinen tuli koko kansan tuntemaksi osallistuttuaan pinkissä frakissa vuoden 2022 itsenäisyyspäivän vastaanotolle.


Vuoden 2024 maaliskuussa Kilpisen koreografioima ja ohjaama teos Kohtauksia punaisesta jumalasta kantaesitettiin loppuunmyydyssä Musiikkitalossa Radion sinfoniaorkesterin säestämänä.

 

Milja Jaskari on Salpauksen sirkusartistikoulutuksesta valmistunut sirkustaiteilija, jonka erityisosaamista ovat cyr-rengas ja rengastrapetsi. Esiintyjänä Miljaa inspiroi rohkeus ja yhteys välineen kanssa. Hän tykkää korostaa liikkeessään vahvuutta, soljuvuutta sekä puhtautta. 

Cyr-rengas numerossaan Milja yhdistelee herkkää liikekieltä vahvaan tekniseen osaamiseen. Hän pyrkii tekemisessään rikkomaan feminiinisyyden ja maskuliinisuuden rajoja.”

Esityskappale: Boléro de concert, Louis-James-Alfred Lefébure-Wély (1813-1869). Kuvan on ottanut Kaito Takayama. 

Lukas Peurala on Lappeenrannasta lähtöisin oleva sirkusartisti. Päälajeina hän tekee yksipyöräistä ja ryhmäakrobatiaa. 

Lavalla Lukas tullaan näkemään yksipyöräisellä. Yksipyöräisessä hänellä on ainutlaatuinen tyyli, jossa hän tutkii esinemanipulaation ja offbalance asentojen kautta löytyviä tanssillisia piirteitä.

Ada Sainio on käsilläseisontaan ja ryhmäakrobatiaan erikoistunut sirkusartisti. Ada on valmistunut salpauksen sirkusartistikoulutuksesta ja tekee ammattiaan suurella intohimolla. Käsilläseisonnassa hän hyödyntää pitkiä raajojaan ja voi löytää itsensä välillä solmusta.

Esityskappale: Andante « Chœur de Voix humaines », L.J.A. Lefébure-Wély (1817-1869), op. 122/7 
Kuvan on ottanut Kaito Takayama.

Salla Santanen on sirkustaiteilijan lisäksi koulutukseltaan ammattitanssija ja tanssinopettaja, ja hän on työskennellyt paljon etenkin nykytanssin parissa.

Sirkuslajeista hän on erikoistunut rengastrapetsiin sekä tanssilliseen partnerointiin. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Santanen on painottanut taiteellisessa toiminnassaan erityisesti poikkitaiteellisia tuotantoja ja esiintynyt freelancerina useissa työryhmissä ja produktioissa – mm. Kuhmo Dance Festivalilla, NYAS-tuotantoyhtiön risteilyproduktiossa ja keikkatapahtumissa, SUPER-teatterin useissa tuotannoissa, kuvataiteilija Silja Purasen videoinstallaatiossa Satakieli, Berlin Circus Festivalilla, Tupacircus Companyssa, Lokatanssit-nykytanssitapahtumassa sekä useissa muissa sirkus- ja tanssiproduktioissa Suomessa, Ranskassa ja Saksassa.

Apuraha- ja freelancerprojektien ohella Santanen esiintyy yksityistilaisuuksissa ja tapahtumissa ilma-akrobaattina ja tanssijana. Lisäksi hän on toiminut vuodesta 2020 Taiteilijayhdistys Hiljaisuuden hallituksessa.

 

Sirkustaiteilija Mika Seppälällä on pitkä tausta capoeiran parissa, mikä näkyy vahvasti hänen liikkumisessaan sekä kyvyssä improvisoida ja luoda liikemateriaalia.

Lisäksi Seppälä hallitsee useamman instrumentin soiton ja on ollut aktiivisesti mukana bändi- ja keikkatoiminnassa. Hän on yhdistellyt sooloteoksissaan akrobatiaa, komiikkaa, jongleerausta sekä musiikkia.

Seppälää kiinnostaa erityisesti tanssillisen sulavuuden ja pehmeyden tuominen akrobatiaan sekä jongleerauksen illuusiot ja välineiden liikeradat suhteessa toisiinsa ja kehoon. Seppälä on erikoistunut sauvajongleeraukseen, jossa hän hyödyntää myös led-tekniikkaa.

Hän on esiintynyt mm. Lahden kaupunginteatterin produktiossa, NYAS-tuotantoyhtiön risteilyproduktioissa ja keikkatapahtumissa, SUPER teatterin tuotannoissa, useissa kulttuurikeskuksissa eri produktioissa sekä Lahden lastenkulttuurikeskuksen Sirkus Efektos -kiertueella.

PERJANTAI 9.8.

PE 9.8. klo 11

Lahden Musiikkiopisto, Kalevi Aho -sali, Hämeenkatu 4, Lahti

Studia generalia -luento

Matti Huttunen

Emeritusprofessori, Sibelius-Akatemia

Yleisöluennon aihe “Musiikin liike”


Tilaisuudessa esiintyy Musiikkiopiston oppilaat:

Kare Kanniainen, urut
Sylvia Laaksonen, viulu

Säestäjänä piano-opettaja Johanna Laaksonen


Musiikkia noin 15 min. ja luento noin 45 min.

Yhteistyössä Lahden Musiikkiopiston kanssa. 

Vapaa pääsy

Emeritusprofessori Matti Huttunen opiskeli musiikkitiedettä ja teoreettista filosofiaa Turun yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi musiikkitieteen alalta vuonna 1993.

Hän on suorittanut myös huilunsoiton III kurssitutkinnon Sibelius-Akatemiassa vuonna 1987.

Huttunen on toiminut Helsingin Konservatorion lehtorina ja yliopettajana ja Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen tutkimuksen professorina. Hänen erityisalojaan ovat musiikin aate- ja oppihistoria, esittävän säveltaiteen historia ja musiikkifilosofia.

Hänelle myönnettiin vuonna 2017 Pro musica -säätiön tunnustuspalkinto, ja hän julkaisi viime vuonna esseekokoelman
Musiikki, aatteet, historia: tekstejä 1990 – 2022.

PE 9.8. klo 19

Vaahterasali, Aleksanterinkatu 26, Lahti

Mykkäelokuva Oopperan kummitus (1925)

Esa Toivola, digiurut

Mykkäelokuva Oopperan kummitus (The Phantom of the Opera) on Rupert Julianin ohjaama yhdysvaltalainen kauhuelokuvan klassikko vuodelta 1925. Se perustuu Gaston Leroux’n romaaniin Oopperan kummitus. Ensi-iltansa elokuva sai 6. syyskuuta 1925, ja se oli valtaisa menestys.

 

Elokuvan pääosaa kummitus Erikiä näyttelee Lon Chaney Sr, yksi aikakauden monipuolisimpia näyttelijöitä, tunnettu taidokkaista maskeerauksistaan, josta sai lempinimen ”Tuhansien kasvojen mies”. Oopperan kummituksessa Chaney loi yhden elokuvahistorian groteskeimmin epämuodostuneen hahmon. Päivän sanomalehdet kertoivat, että naiset pyörtyivät, lapset huusivat ja aikuiset miehet astuivat ulos raittiiseen ilmaan kuuluisan paljastamiskohtauksen jälkeen.

 

Musiikin tässä esityksessä improvisoi Tampereen tuomiokirkon urkuri Esa Toivola. Koska kyse on improvisaatiosta, täsmälleen samanlaista musiikkia ei koskaan enää tulla kuulemaan!

Yhteistyössä Reel Lahden kanssa.

Liput 20€ *

* + tilausmaksut (alk. 1,50 € / tilaus www.lippu.fi) ja tuntia ennen ovelta.

Esa Toivola on Tampereen tuomiokirkon urkuri. Aiemmin hän on toiminut urkujensoiton opettajana Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä.

 

Toivola opiskeli kirkkomusiikkia ja urkujensoittoa Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa, Amsterdamin konservatoriossa ja Piteån musiikkikorkeakoulussa, jossa opinnot päättyivät konserttiurkurin tutkintoon vuonna 2006. Vuonna 2004 Esa Toivola voitti ensimmäisen palkinnon Nijmegenin kansainvälisessä urkukilpailussa Alankomaissa. Hän soitti ensikonserttinsa Helsingin tuomiokirkossa vuonna 2005 ja on konsertoinut ympäri Suomea sekä useissa Euroopan maissa.

 

Toivola on soittanut urkuja, digiurkuja ja pianoa mykkäelokuvaesityksissä ympäri Suomea. Jo perinteeksi on muodostunut yhteistyö Tampere Film Festivalin kanssa Tampereen tuomiokirkossa. Oopperan kummituksen hän on esittänyt aiemmin Turussa.

 

Ensimmäistä kertaa Toivola ei kuitenkaan Urkuviikolla ole, sillä hän kävi ahkerasti Lahdessa Urkuviikolla 2000-luvun taitteessa.

LAUANTAI 10.8.

LA 10.8. klo 13

Lahden torin tapahtumalava, Vapaudenkatu 7, Lahti

Urkutanssit vanhan iskelmämusiikin tahtiin

Minja Koski, laulu

Miikka Kallio, urut

 

OHJELMA

Muusikko ja näyttelijä Minja Koski tulkitsee yhdessä urkuri Miikka Kallion kanssa 1950- ja 1960-lukujen iskelmiä.

Tervetuloa tanssimaan!

Vapaa pääsy

Minja Koski on laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä, joka julkaisee omaa musiikkiaan artistinimellä M. Viiden julkaistun albumin myötä on sadellut ylistäviä arvioita, vuoden paras kotimainen albumi, ehdokkuudet Emma- ja Teosto-palkinnoissa sekä keikkoja tärkeimmillä kotimaisilla festivaaleilla. Vuonna 2022 M julkaisi poikkeuksellisesti iskelmäaarteita sisältävän Lauluja 1960-luvulta -albumin. 

 

”M on osannut pelkistetyllä mutta oivaltavalla tavalla siirtää muun muassam Tamara Lundin, Laila Kinnusen, Carolan ja Ankin ikivihreiksi laulamien laulujen taikapölyn myös soittoon. Minja Kosken keijumaisessa lauluäänessä on sisäänrakennettuna kiinnostavaa magiaa.”

Pekka Laine / Soundi

Miikka Kallio on lahtelainen pianisti, urkuri ja säveltäjä, jonka vahvuutena on monipuolisuus. Hänen Ristinkirkon yö -konserttinsa vetää vuosittain kirkon täyteen ihmisiä. Kirkkourkuja hän käsittelee kokonaisvaltaisesti kuin jazz- tai rock-yhtyettä.

 

Hän on esiintynyt lukuisien suomalaisten huippumuusikoiden kera ja hänellä on takanaan myös klassisen musiikin säveltäjän ura, jossa menestystä tuli ennen kaikkea Venäjällä.

SUNNUNTAI 11.8.

SU 11.8. klo 10

Launeen kirkko, Tapparakatu 22, Lahti

Urkuviikon päätösmessu

Urkuri Anna-Maija Virtanen
Kanttori Johanna Suomala
Liturgi Kati Saukkonen

Saarna Elina Braz de Almeida

Vapaa pääsy