Pauli Pietiläinen (s. 1961) on suomalainen urkuri, jonka ura ulottuu yli kolmen vuosikymmenen taakse. Hän suoritti musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa vuonna 1988 ja on opiskellut urkuimprovisaatiota useilla mestarikursseilla sekä opiskellut professori Wolfgang Rübsamin johdolla Chicagossa. Pietiläinen on tunnettu erityisesti urkusovitusten ja mielenkiintoisten konserttiohjelmien esittäjänä, ja on konsertoinut ympäri maailmaa.
Pietiläinen on toiminut muun muassa Turun Urkujuhlien taiteellisena johtajana ja Ristinkirkon kanttorina. Nykyisin hän toimii Keski-Lahden seurakunnan seurakuntapastorina sekä Urkuviikon johtajana.
Tavoitteena maltillinen yleisömäärän kasvu
Pietiläinen tarvitsi vain yhden yön harkitakseen Lahden Urkuviikon johtajuutta vuonna 2017. Festivaali oli hänelle tuttu yli 30 vuoden ajalta, ja hän halusi pitää arvokkaan juhlan elossa. Alkoi Urkuviikon historiassa poikkeuksellinen kausi, eikä vain koronapandemian takia – organisaatiolle oli uutta, että tilinpäätökset olivat koko ajan voitollisia. Murheet painottuivat nyt talouden sijaan vähäisiin konserttimääriin ja huvenneisiin osallistujamääriin.
Ensimmäisessä infossaan maaliskuussa 2017 Pietiläinen ilmoitti liikkuvansa maltillisemmalla linjalla kuin Krohn. Hänen tarkoituksenaan oli kasvattaa yleisöpohjaa, mutta ei suurilla tempauksilla. Hän hahmotteli muun muassa entistä informatiivisempia käsiohjelmia, erilaisia iltaklubeja ja taiteilijatapaamisia. Vuoden 2017 Urkuviikko sujui taloudellisesti hyvin ja festivaalille saatiin esiintyjiksi muun muassa italialainen Giampaolo di Rosa ja saksalainen Barbara Dennerlein.
Pietiläisen kauden aikana Urkuviikko alkoi kehittyä ja elää monenlaisten kokeilujen kautta. Hän toi esiin omia mieltymyksiään oopperaan ja taiteellisiin kokeiluihin, kuten mykkäelokuvan esittämiseen, ja kokeili erilaisten klubi-iltojen järjestämistä. Esimerkiksi vuonna 2019 tanssi palasi festivaalille, ja tapahtumassa nähtiin latinalaistunnelmaa. Yhteislaulut tuotiin ohjelmaan samana vuonna ja ne tulivat uudelleen ohjelmaan vuonna 2021.
Taloudellinen tasapaino ja digiloikka
Pauli Pietiläisen ei tarvinnut kokea sellaisia talousmurheita kuin edeltäjiensä, sillä vuonna 2014 aloitettu säästöohjelma oli alkanut purra jo ennen hänen kauttaan. Vuonna 2018 Urkuviikko pääsi pitkäaikaisista veloistaan. Varovaista ohjelmistopolitiikkaa noudattaen kaikki Pietiläisen vuodet ovat olleet ylijäämäisiä.
Avustuksia Lahden kaupungilta, valtiolta ja muilta tahoilta on saatu tasaisesti, ja taloudellisen tilanteen parantuminen mahdollisti enemmän rahaa taiteilijapalkkioihin ja markkinointiin.
Suurimmat murheet Pietiläisen kaudella ovat liittyneet talkooväen vähenemiseen ja etenkin 2000-luvun alkuvuosina vähentyneeseen yleisöön, sekä tietenkin koronapandemiaan.
Koronapandemia toi haasteita Pietiläisen kauteen erityisesti vuonna 2020, jolloin tapahtumat jouduttiin siirtämään digitaalisiksi. Urkuviikon kotisivuille ja YouTube-kanavalle tuotettiin neljä konserttia kotimaisilla muusikoilla.
Vaikka monet suuret konsertit peruuntuivat ja kuulijamäärät jäivät alhaisiksi, Pietiläinen onnistui pitämään festivaalin elossa ja taloudellisesti vakaana.
Tapahtuma jatkaa urkumusiikin perinnettä
Pietiläisen aikana Urkuviikko on kasvanut ja kehittynyt. Hänen johtajuutensa on ollut selvästi hillitympää ja perinteisempää kuin edeltäjänsä, mutta samalla Pietiläinen on tuonut festivaaliin uusia ideoita ja kokeilumielisyyttä, joka on näkynyt erityisesti ohjelmiston monipuolisuudessa.
50-vuotisjuhlavuonna 2023 kuultiin monia kansainvälisiä huippuesiintyjiä, kuten Guy Bovet, Hans-Ola Ericsson ja Oliver Latry. Lisäksi festivaali aloitti uuden perinteen, jossa nimetään festivaalin ”vuoden taiteilija”. Ensimmäiseksi kunnian sai vaasalaisurkuri Jimi Järvinen. Myös urkukilpailusta on aina välillä haaveiltu Urkuviikon hallituksessa, mutta toistaiseksi se on jätetty pois taloudellisista syistä.
Pauli Pietiläinen näkee Urkuviikon vahvasti urkufestivaalina, mutta hän laskee pilliurkujen sukulaissoittimiksi myös digitaaliurut, Hammond-urut, posetiivin, keyboardit ja jopa
urkujen pikkuserkun harmoonin. Pietiläisen suunnitelma Urkuviikon tulevaisuuteen on selvä: Urkuviikon ohjelmiston kova ydin on klassinen urkumusiikki, mutta ohjelmisto laajenee urkujen lähisukulaisille tyypillisen ohjelmiston mukaisesti myös muihin musiikin lajeihin ja edelleen muihin taiteenlajeihin.