KaDULTA KIRKKOON
Wohlauf, gut G´sell von hinnen
käännös Kaisa Kelloniemi
Hyvästi, veikkonen! En viivy täällä enää.
Toukokuu tuo meille orvokit ja vihreät apilat.
Metsissä kuulemme lintujen laulavan kirkkain äänin koko pitkän kesän.
En voi enää vaieta- minuun koskee niin raskaasti, että tunnen salaista surua
ihastuttavan neidon vuoksi. Tuon suloisen olennon rakkaus ja kauneus ovat minut vanginneet, mutta minun on pakko kieltäytyä.
Tyttö katsoi ulos ikkunasta, ja uskollisen rakkauden merkiksi heitti alas
kaksi seppelettä: toinen tehty yrteistä, toinen apilasta.
Jalosta rakkaudesta kieltäytyminen tuo tuskan sydämeeni.
Comment peult avoir joye
käännös Kaisa Kelloniemi
Kuinka voi olla onnellinen se, jolle Kohtalo ei ole ollut suosiollinen?
Saaliinsa menettänyt lintu muistaa paastoavansa:
Vihreällä oksallaan se kokee puutetta:
Pettymyksessään se ei tahdo laulaa.
Agnus Dei
Jumalan Karitsa, joka otat pois mailman synnin, armahda meitä.
Anna meille rauha.
Innsbruck, ich muss dich lassen
käännös Erkki Pullinen
Innsbruck, minun täytyy jättää sinut
minun on kuljettava omaa tietäni,
se johtaa vieraaseen maahan.
Iloni olen menettänyt
tiedän, etten saa sitä takaisin
tässä kurjuudessa.
Joudun kantamaan suurta tuskaa
kun näin yksin valittaen kaipaan
rakkainta sydämeni valtiatarta.
Voi Rakas, anna minun tuntea
säälisi sydämessäni
kun joudun olemaan poissa luotasi.
Ainoa lohduttajani naisten joukossa
jään ikuisesti sinun omaksesi,
aina uskollisena, kunnioittavan hurskaana.
Nyt jätän sinut Jumalan haltuun
säilyttäköön hän sinut hyveen tiellä
kunnes palaan luoksesi.
O Welt, ich muss dich lassen
käännös Kaisa Kelloniemi
Maailma, minun täytyy jättää sinut.
Kuljen täältä ikuiseen isänmaahan
Luovun hengestäni, jotta ruumiini ja elämäni lepäisivät Jumalan armollisella kädellä.
Minun aikani on nyt täynnä,
kuolema päättää elämäni.
Mutta se on minulle saavutus; maan päälle en voi jäädä,
vaan minun on päästävä ikuisuuteen,
rauhassa ja ilolla vaellan sinne.
Minä panen turvani Jumalaan,
tulen näkemään hänen kasvonsa
Totisesti Kristuksen kautta, joka kuoli puolestani
jotta saisin hänen välityksellän Isän armon.
Mein G’müth ist mir verwirret
käännös Kaisa Kelloniemi
Mielenrauhani on mennyttä – erään suloisen tyttösen vuoksi.
Olen täysin eksyksissä, ja sydäntäni särkee.
En saa rauhaa yöllä enkä päivällä,
Vaan valitan, huokailen ja nyyhkin pohjattomassa epätoivossani.
Jospa hän vain kysyisi minulta, mikä minua vaivaa,
niin vastaisin aivan suoraan, että hän itse juuri on minua haavoittanut.
Jos voisin hänen sydämensä hellyttää, tulisin taas terveeksi.
Hänen loputtomat hyveensä rikastuttavat hänet – hän on ainutlaatuinen,
kaikkien neitojen joukossa ensimmäinen.
Kun katson häneen, on kuin olisin paratiisissa.
O Haupt voll Blut und Wunden
Oi verinen ja haavoitettu pää, täynnä tuskaa ja pilkkaa!
Oi, pilkattu pää orjantappurakruunuineen!
Oi, muuten niin kauniisti suurimmalla kunnialla koristettu,
mutta nyt törkeästi herjattu: ollos minulta tervehditty!
Te jalot kasvot, joiden edessä muuten suuri maailman tuomioistuin vapisee ja säikkyy, kuinka olette noin syljen ryvettämät?
Kuka onkaan niin häpeällisesti pimentänyt silmienne valon,
jolle ei mikään muu valo vedä vertoja?
L’Inmorato
käännös Kaisa Kelloniemi
Rakkaus kutsuu meitä onneen.
Joka tahtoo iloita, ja uskollisesti rakastaa,
antaa sydämensä tälle suurelle Valtiaalle.
Siis tästedes onnellisina karkoittakaamme murhe pois,
eläkäämme juhlien ja kunnioittaen tuota Valtiasta.
Riemuita saamme – In dir ist Freude
käännös Pekka Kivekäs
Riemuita saamme, kun raadantaamme Jeesus, taivaan aarteet tuot!
Vapahtajamme, myös tuskissamme viivyt luona, rauhaa luot.
Häpeiltä säästat ja siteet päästät,
jäät ikuiseksi perustukseksi rakennukseemme, Halleluja!
Sielumme kaipuu vain sinuun taipuu.
Näin luottavasti loppuumme asti me matkaa teemme, Halleluja!
Voimasi kestää, voi iskut estää kiusaajan ja kuoleman.
Sinun on valta, siis hädän alta aina autat kulkijan.
Laulaa ja soittaa, näin kunnioittaa
turvamme tuojaa, ilomme luojaa tahdomme jälleen, Halleluja!
Olemuksemme ja sydämemme
virtenä raikuu kiitosta kaikuu virittäjälleen, Halleluja!
Une jeune fillette
käännös Tea Kumpulainen
Nuori neitokainen jalon sydämen,
herttainen, kaunokainen, arvollinen,
luostariin laitettiin, vasten tahtoansa ,
suree kohtaloansa, mi’ on niin tuskainen.
Jälkeen rukoushetken illan viimeisen
yksinään jää tyttö ikävää tuntien.
Hän lausuu tuskissaan: ”Oi, armollinen Neitsyt
pois ota henkeni nyt, kun elää voi mä en.
Huokaa taukoomatta kuoloo kohti mun
sydän lakkaamatta kidutetun.
En vanhemmillein’ voi sanaakaan tästä saattaa.
Kauneuttain katoavaa myös itkee mielein mun.
Miks’ ystäväin ei saanut mua uskollinen?
Ois minut niin halunnut, mä myöskin luo hänen.
Mun kaiken yötä vain ois syliins’ sulkee voinut,
aatoksensa kertoillut, kuin myös mä hänellen.
Hyvästi isä, äiti ja sukulaiseni,
te jotka minut annoitte tänne nunnaksi.
Ei mulla täällä lain iloa elämässä,
on kuolo piinass’ tässä mun ainut toiveeni.
On kuolema kai kolkko kohdata neitosen.
Mutt’ aikanansa on se kohtalo kaikkien.
Vaan suurempi kai ois’ tää tuskallinen taakka
kantaa loppuun saakka pitkään kärsien.
Kotikylän neidot, myös jääkää hyvästi.
On kohtaloni kuolema, tämä luostari.
Nyt odottamaan jään vain tuomiota Herran.
Se toivon, vielä kerran, mull’ lohdun antaisi.
Mit Ernst o Menschenkinder
käännös Lauri Solin
Totisesti, ihmislapset, valmistakaa sydämenne!
Pian syntisten pelastus, ihmeellisen voimakas sankari,
valo ja elämä, jonka Jumala yksin armosta
lupasi antaa maailmalle, saapuu kaikkien luo.
Valmistelkaa tarmokkaasti tietä suurelle vieraalle;
tasoittakaa hänen askelmansa, hylätkää kaikki, mitä hän vihaa;
oikaiskaa kaikki polut, kaikki laaksot kohottakaa,
alentakaa korkealla olevat, mutkat suoristakaa!
Nöyryyttä rakastava sydän kohoaa lähimmäs Jumalaa;
ylimielinen sydän vajoaa alas pelkoa täynnä;
oikeamielinen sydän, joka seuraa Jumalan johdatusta
ja osaa valmistautua oikein, saa luokseen Jeesuksen Kristuksen.
Oi, Herra Jeesus, hyvyydessäsi ja armossasi,
tee minut, vaivaisen, valmiiksi tähän pyhään hetkeen.
Kutsu sydämeni luoksesi, tallissasi ja kehdossasi,
niin sydän ja suu sinua ikuisesti kiittävät
Von Gott will ich nicht lassen
käännös Kaisa Kelloniemi