
KADULTA KIRKKOON
Renessanssi- ja barokkimusiikkikonsertti
Renessanssiaika ei vaan nostanut esiin uudenlaista ajattelua, innovaatioita ja kekseliäisyyttä, se myös mahdollisti ihmisten suuremman liikkuvuuden ja matkustelun sekä uudenlaisen taide-elämän kukoistuksen. Ajan vilkas kaupankäynti ja Uuden Maailman tarjoamat rikkaudet mahdollistivat kirkoille, hoveille ja rikkaille kauppiaille uudenlaisen, voimakkaan taide-elämän tukemisen. Taiteilijat matkustelivat säännöllisesti ja laajasti ja työskentelivät vaihtelevissa hoveissa ja seurakunnissa eri puolilla Eurooppaa. Vaikutteet vaihtuivat ja eri alueitten erilaiset musiikkityylit ruokkivat ja rikastivat toisiaan. Italialaisista ja saksalaisista hittimelodioista tuli suosittuja myös Puolassa, Englannissa, Espanjassa ja Ranskassa. Uusissa kotimaissaan ne saivat uudet sanat, joko alkuperäisistä käännettynä tai kokonaan uusina teksteinä. Näitä käännettyjä lauluja kutsuttiin nimellä contrafacta; ne olivat alkuperäisten parodioita, jäljitelmiä.
Ajan suosikkimelodioista tuli myös säveltäjien materiaalia. Niistä tehtiin muunnelmia tai vaikkapa messumusiikin teemamelodioita. Kirkon Reformaation myötä mentiin vielä askel pidemmälle, kun suosikkimelodioista alettiin luoda uutta seurakunnan virsilaulun pohjaa. Tutut melodiat kauniissa yksinkertaisuudessaan puhuttelivat ihmisiä uusine, kirkollisine teksteineen.
Martin Luther, joka itsekin oli kokenut muusikko ja säveltäjä, tiesi, millainen voima musiikki voi olla seurakunnan yhdistäjänä ja uskon vahvistajana. Hän kokosikin seurakunnan käyttöön uuden laulukokoelman, jossa laulutekstit olivat kansan omalla kielellä ja melodiat helposti opittavia tai jo muualta tuttuja. Syntyi luterilainen virsikirja. Luther itse ja monet hänen läheisistä ystävistään myös sävelsivät lauluja virsikirjaan. Erityisesti he laativat uusia, uskonnollisia sanoituksia ajan tuttuihin hittimelodioihin.
Tämä konsertti on rakennettu tällaisten contrafacta-laulujen ympärille. Esittelemme muutamia aikansa suosituimmista, ympäri Eurooppaa levinneistä lauluista. Lukuun ottamatta konsertin ensimmäistä, Wohlauf gut G’sell von hinnen -laulua, kaikki konsertin laulut ovat säilyneet myös nykyvirsikirjassa. Konserttimme seurailee niiden matkaa ja muuntautumista renessanssiajan maallisista lauluista reformoidun kirkon käyttöön ja huipennukseen barokkiaikana J.S. Bachin sävelmateriaalina. Laulut ovat selvinneet yli 600 vuoden käyttötestissä ja tuovat edelleen iloa kadulta kirkkoon.
Tervetuloa konserttiin!
Debra Gomez-Tapio
———————————————————————–
Vokaaliyhtye Lumous
on vanhaan vokaalimusiikkiin erikoistunut viiden laulajan kokoonpano. Yhtyeen jäsenet ovat musiikin ammattilaisia, joita yhdistää rakkaus vanhaan musiikkiin ja voimakas motivaatio tuottaa kuulijoille mieleen jääviä konserttielämyksiä. Yhtyeen taiteellisena johtajana toimii newyorkilaissyntyinen muusikko ja yhtyejohtaja Debra Gomez-Tapio. Lumous tapaa rakentaa konserteistaan tari nallisia. Niissä on mm. seurattu historian voimanaisten kohta loita, kuljettu pyhiinvaeltajien mukana eri puolilla Eurooppaa, hiljennytty luostareiden musiikkiaarteiden äärelle ja seu rattu renessanssimadrigaalien muuntautumista luterilaisen kirkon virsiksi.
Yhtyeessä laulavat:
Debra Gomez-
Tapio, sopraano
Kaisa Kelloniemi, sopraano
Anu Mattila, sopraano
Elina Aho-Kuusama, kontra-altto
Lauri Solin, baritoni
Fioretto Ensemble
on keskiajan, renessanssin ja varhaisbarokin musiikkia esittävä ammattilaiskokoonpano, joka perustettiin vuonna 1997.
Sen ytimen muodostaa muusikkoryhmä:
Debra Gomez-
Tapio, harput ja laulu
Janek Öller, nokkahuilut ja säkkipillit
Ilpo Laspas, urut ja cembalo
Mikael Heikkilä, lyömäsoittimet ja vasaradulcimer
Kulloisenkin ohjelmiston vaatimusten mukaan mukana voi olla myös muita muusikoita. Yhteistyötä Vokaaliyhtye Lumouksen kanssa Fioretto on tehnyt vuodesta 2009.